*Dokumentointihaastattelussa Anemone's jengi*

Teksti & kuva: Katriina Hautala

Julkaistu Rodentiassa 4/12

1. Kuvataanko eläimiä miten tarkasti?

Voisin sanoa, että harrastan valokuvausta, vaikken osaakaan kovin montaa "jippoa". Pyrin valokuvaamaan jokaisen eläimen, osan useasta eri suunnasta. Lisäksi kuvaan sairauden oireita yms. Omat kasvatit valokuvaan ensin poikasena, ja jos se vaihtaa kotia aikuisena, niin otan siitä viimeistään siinä vaiheessa uuden kuvan, ja muutenkin kuvailen kasvatteja mielelläni uudestaan esim. näyttelyissä.

Erityisesti kuviolliset marsut kuvaan molemmilta puolilta sivusta päin, alta ja päältä. Yksivärisistä marsuista otan yleensä vain sivuprofiilikuvat. Kotisivuja varten saatan sitten ottaa vielä sisaruskuvan, mutta yleensä yhdistän sisarukset samaan kuvaan kuvankäsittelyohjelmalla eri poseerauskuvista.

Kaneissa kun en kasvata kuviollisia, niin yleensä otan vain sisaruskuvat ja tavalliset poseerauskuvat. Kuvaan nykyään poikaset vasta, kun ne ovat itse lähteneet pesästä. Kuulun siihen koulukuntaan, joka vastustaa nakkien repimistä pesän lämpimästä ihmisten ilmoille.

Hamstereitakaan en enää kasvata kuviollisena, joten otan yleensä poikueesta vain sisaruskuvia.

2. Kirjoitetaanko ylös ominaisuuksien kehittyminen tai periytyminen?

Jotain muistiinpanoja saatan perimästä tehdä, mutta näkyviä ominaisuuksia ja niiden kehittymistä dokumentoin lähinnä valokuvaamalla.

3. Luotetaanko vain muistiin?

En saisi luottaa lainkaan muistiini, koska olen todella hajamielinen! Sitä varten minulla on eläinhuoneen seinällä oma kalenteri, johon merkitsen jokaisen "naksahduksen". Kuukausittain siirrän tiedot muistikirjaan, joka pitäisi olla marsuille oma ja muille vaikka yhteinen. Marsujen muistiinpanoja on suurinosa, koska pyrin kirjoittamaan muistiin jopa kämppäkaverin vaihdokset sen jälkeen, kun buff dutchini sai mustan poikasen, eikä sen isä ole koskaan selvinnyt. Poikanen syntyi tehdashäkkiin, joten isänä ei voi olla kukaan karkulainenkaan. Todennäköisesti sen emolla oli kämppis, jolla oli varhaiskypsä poika. Mutta kun en muista, kuka on ollut kenenkin kämppis 2 kk aikaisemmin, joten vastaavien yllätysten varalta teen muistiinpanoja, että isä olisi mahdollista jäljittää. Lisäksi kotisivujeni poikuesivut ovat tärkeä työkalu erityisesti marsuilla, vaikka tällä hetkellä eivät olekaan aivan ajantasalla.

4. Miten säilytetään eläinten paperit?

Minulla on omat kansiot hamstereille, kaneille ja marsuille. Marsujen kansio on vieläjaettu välilehdillä

  1. myytävät+hoitoohjeet
  2. pew/dew/cream
  3. lemon/saffron/buff
  4. d.e.golden/roan
  5. lilac+muut mustansukuiset värit/tan/fox/otter/dalmis
  6. dutch/tricolor/yms. kuviot.

Sitten on vielä omat välilehtensä abyille, teddyilleja pitkäkarvaisille, joita en enää kasvata eikä minulla enää edes ole niitä kotona, mutta en ole saanut päivitettyä kansiota niin pitkään aikaan! :D Myös kaneilla on edelleen jaettuna hermeliinitja kääpiölupat erikseen, vaikkei minulla ole enää ainuttakaan luppaa hengissä. Sitten on vielä yksi kansio rotille, edesmenneille hiirille ja gerbiileille sekä yleisille papereille. Saisin olla paljon huolellisempi papereiden säilytyksessä, mutta mitään en kuitenkaan heitä roskikseen.

5. Säilytetäänkö kaikki kuolleidenkin sukutaulut?

Kaikki on säilytettynä! Olen tosin pohtinut, että onko siinä nyt mitään järkeä, että pitäisikö vaan skannata tai siirtää tiedot koneelle ja hävittää nuo "kuolleiden kansiot", mutta näyttääpä ne muillakin olevan tallessa, joten en kai minä ihan väärillä teillä olekaan! :D

6. Luotetaanko nykypäivänä jo tietotekniikkaan, että kaikki tiedot on koneella?

Sikäli tulee luotettua, että en välttämättä tulosta kotiin jäävälle eläimelle sukutaulua ollenkaan, vaan se jää tietokoneelle, ellei sitä tarvita esim. rekisteröimiseen tms. Pari vuotta sitten sain ulkoisen kovalevyn, eikä sen jälkeen ole enää tullut tallennettua aineistoa CD-levylle.
Sitä ennen poltin CD:lle säännöllisesti kaikki kuvat, sukutaulut, kotisivut jne. Nyt kun koneella on tilaa, niin ei ole enää tullut poltettua levylle, koska ei tarvitse poistaa koneelta vanhoja kuvia sitä mukaa, kun ne on CD:llä. Se on valtava määrä kuvia yms. mitä parissa vuodessa on tullut otettua eläimistä, joten pitääpä perehtyä nyt tuohon varmuuskopiointiin, ettei tule mitään katastrofia. Nyt on hyvä, kun on saatavilla jo isompia muistitikkujakin. Olen huomannut, ettei CD ole niin luotettava varmuuskopio.

7. Onko valiotodistukset ja muut palkinnot seinillä?

Rivitalokämpälläni on kirjahyllyssä pokaalit ja kaapin ovessa ne muutama valiotodistusta... Ruusukkeet ovat kotitalolla yhden huoneen seinällä, kahteen kankaaseen kiinnitettynä. Toinen kangas on pet-ruusukkeille ja toinen ulkomuodosta saaduille.

8. Millä periaatteella nimeät poikaset?

Hamsteripoikueen nimeän yleensä jonkin teeman mukaan. Teema saattaa tulla poikueen vanhemmilta tai poikueen väri saattaa antaa siihen inspiraation. Poikueen teema voi olla vaikka hedelmät, ja sisaruksilla ei välttämättä ole keskenään samaa alkukirjainta, esim. vappupoikue
voi olla nimeltään Serpentiini, Tippaleipä jne.

Kaneilla menee vähän samaan tapaan, mutta niiden nimet ovat yleensä suomenkielisiä yhdyssanoja, ja sisaruksilla on yleensä sama alku, esim. Kuuraparta ja Kuurankukka. Kanien nimet taitavatkin olla aika "hempeitä". Valkoisten sinisilmien nimet liittyvät yleensä lumeen tms.

Marsujen nimet ovat yleensä englannin- tai muuten vieraskielisiä. Johtuu varmaan siitä, että marsujen väritkin ovat englanniksi, kanien taas suomeksi. Marsusisaruksilla kuitenkin on aina sama alkukirjain. Marsukasvatteja on jo sen verran monta, että muistivinkkejä tarvitaan! :D Nimeämistapa auttaa myös muistamaan vanhempia ja isovanhempia taaksepäin. Nykyään poikaset nimetään aakkosjärjestyksessä sen mukaan, kuinka monessa polvessa se on oma kasvattini. Jos kumpikaan vanhemmista ei ole oma kasvattini, poikasten nimet alkaa A:lla. Sukujuuret lasketaan sen vanhemman mukaan, joka on useammassa polvessa omia kasvattejani. Yleensä nimen teema periytyy jommalta kummalta vanhemmalta ja muunnoskin vaikuttaa. Dutcheille annan yleensä nimen hollantilaisesta nimiarkistosta, koska dutch on suomeksi hollantilainen.

9. Otatko ostajien yhteystiedot ylös?

Yleensä kasvattien omistajille tarkoitettuun osoitekirjaan tulee täydelliset yhteystiedot, vaikka sähköpostiosoite taitaa olla ainoa, mitä ikinä voisin tarvita, nimen lisäksi.

10. Merkitsetkö osoitekirjaan, mikä eläin ko. henkilölle on mennyt?

Kyllä, osoitekirjaan merkitsen myös mikä eläin on sinne mennyt, ja jostain syystämyös se, millä hinnalla se myytiin. o.O

11. Otatko varausmaksun?

Se on nykyään pakko, ja pitäisi muistaa ottaa myös niiltä "luotettavilta" tutuilta, koska he peruvat yhtä helposti kuin tuntemattomatkin. Hamsterin varausmaksu on 5e, kanin ja marsun 10e. Summa hyvitetään myyntihinnasta. Varausmaksu on myös vähentänyt alaikäisten tekemiä "varauksia" huvikseen tai ilman vanhempien lupaa, koska hyvin harvalla alaikäisellä on nettipankkitunnuksia tai ylipäätään rahaa heitelläkseen sitä kasvattajien tilille ilman varmuutta eläimen hankkimisesta! xD

12. Onko muita varauskäytäntöjä/periaatteita?

Pitää tietenkin tietää, mitä on hankkimassa. Viimeisin poikaskysely: "Olisin ottamassa harmaa väristämarsua taihamsteria.. mutta miten
marsua hoidetaan...." Ja jos lähipaikkakunnilla asuva tuntematon henkilö inisee tuomaan sen "lähemmäs", niin en vakuutu. Mitäs jos eläin sairastuu, ja päivystävä eläinlääkäri ei olekaan omalla paikkakunnalla? Lisäksi vanhempien pitää myös haluta sitä eläintä, jos ostaja on alaikäinen.

13. Miten teet sukutaulut?

Kanien sukutaulut teen SKY:n pohjaan, koska se on ainoa, joka hyväksytään rekisteröintiin. Marsuille ja hamstereille teen sukutaulut
Breeder's Assistant ohjelmalla.

Ensin minulla olikäytössä netistä ilmaiseksi ladattava Stamtavleprogrammet MATS, mutta sitten päädyin lataamaan Breeder's Assistantin kokeiluversion ja aika pian ostinkin sen sitten. Minulla on marsuversio (For Cavies), mutta hyvin sitä voi käyttää muillakin eläimillä, olen tehnyt erilliset tietokannat marsuille, kaneille ja hamstereille. Matsissa ja BA:ssa on se hyvä puoli, että ohjelma laskee myös sukusiitosprosentin. BA on kuitenkin selkeämpi ja paremmin räätälöitävissä, sillä saa nätit sukutaulut, toisin kuin Matsilla.

14. Merkitsetkö eläinten häkit, että mikä asukas asuu missäkin?

Pyrin aina merkitsemään maalarinteipillä, johon kirjoitan mustalla tussilla. Marsujen kohdalla tämä on tärkeää, koska jotkut ovat hyvin
saman näköisiä. Lisäksi pyrin tekemään naaraslaumat ja urosparit niin, että ovat keskenään kunnolla erimuunnosta. Olen tehnyt marsuille pieniä kortteja, jossa on niiden tärkeimmät tiedot sekä kuva, mutten ole saanut niitä vielä aikaiseksi tulostaa ja laminoida! :D
MUOKS: Kortit yllä tulostettuna ja laminoituna.

Kesällä kun osa kaneista ja marsuista asustaa vajassa kesähäkeissä, kirjoitan juomapulloihin nimet. Kanit eivät edes voi mennä sekaisin,
kun niillä on tatuoinnit, mutta kun kaikki ovat yhtäkkiä vieraissa häkeissä, niin saatan olla aluksiaika sekaisin, kuka on missäkin. Sama juttu jos eläinhuoneessa vaihdan usean eläimen paikkaa yhtaikaa, olen hetken kuin vieraalla planeetalla. :D

Kaiken huipuksi minulla on eläinhuoneen seinällä lappu, jossa on lista kanieninimistä. Nimen perään laitan aina rastin, kun ko. kani
on päässyt jaloittelemaan, että vuorot pysyvät tasapuolisina; se jolla on vähiten rasteja, on jaloitteluvuorossa.

Linkit mainittujen ohjelmien lataamiseen:

Breeder's Assistant: www.tenset.co.uk

MATS:www.nada.kth.se/~joeljons/mats

Erimaiden nimiä merkityksineen sekä jokunen teema, esim. jumalat: www.babynology.com

Artikkelit

© Anemoneniitty.net, 28.08.2014 11:59 Validated by HTML Validator (based on Tidy)