*Varaamisesta*

Osa 1 julkaistu Rodentiassa ?/07

Päätin kirjoittaa artikkelin eläimen varaamisesta, sillä siihen liittyvät hyvien tapojenkin mukaiset pelisäännöt tuntuvat olevan täyttä hepreaa monelle. Harmillista kyllä "hankalimmat" varailijat/peruuttelijat eivät ole tällaisista jyrsijäyhdistyksistä kuulleetkaan saati, että olisivat lukemassa tätä juttua, mutta aion kuitenkin puhua nyt suoraan.

Nykypäivänä juuri kukaan ei enää ilmoittele eläimiään aktiivisesti esim. yhdistysten lehdissä, joten katse kannattaa suunnata kasvattajan kotisivuille tai poikasvälitykseen tms., jossa yleensä kerrotaan, minkä yhteydenpitovälineen kautta kyselyt toivotaan tehtävän. Kaikki eivät lue sähköposteja, toiset eivät vastaa vieraisiin tai tuntemattomiin puhelinnumeroihin, ja useimmat jättävät vieraiden ihmisten tekstiviestitiedustelut täysin omaan arvoonsa. Vieraskirjassa ei varmaan kukaan ota "oikeita" varauksia vastaan, elleivät keskustelijat ole keskenään hyviä ystäviä. Itse pidän foorumin yksityisviestillä lähestymistä aika epävarmana tapana kysyä eläintä, paitsi jos muita tapoja ei ole tai jos kasvattaja kirjaimellisesti asuu foorumilla.

Kerro itsestäsi

Kun eläintä kysellään, kannattaa nähdä hieman vaivaa, että kasvattaja saisi ventovieraasta edes jonkinlaisen käsityksen. Hänhän on sentään laittamassa maailmalle pienen avuttoman luontokappaleen! Jos kirjoitat vain: "MOI Haluun ostaa pennun!!!!!!1 <33" osoitteesta animals_rulez@jippii.fi, niin se ei kyllä ensinnäkään kerro kasvattajalle juuri mitään, eikä toiseksi anna kuvaa asialle omistautumisesta, joka on aina uuden eläimen hankinnassa erittäin olennaista.

Jos kasvattaja ja ostaja eivät ole ennestään tuttuja, olisi hyvä kertoa esim. seuraavia asioita:

- oma oikea kokonimi ja yhteystiedot, myös puhelinnumero jos kasvattaja vaikka yhtäkkiä keksii konstin saada eläimen kulkeutumaan tai muuta kiireellistä
- ikä varsinkin jos se ei näy sähköpostiosoitteessa (myös puhelimitse tiedustelevan kannattaa asiasta varmuuden välttämiseksi mainita, niin vältytään noloilta tilanteilta kuten: "Onko sulla äitin lupa?" "Mä oon kyllä jo 40v…")
- jos et asu yksin, kerro myös onko sinulla perheenjäsenten suostumus
- asuinpaikkasi ja mahdollinen suunnitelmasi saada eläin kulkeutumaan luoksesi
- lemmikkisi tällä hetkellä ja aikaisemmin. Se auttaa kasvattajaa luomaan mielikuvaa tiedoistasi ja kokemuksestasi. Älä häpeä/piilottele kokemattomuuttasi vaan tuo se reilusti esille, niin kasvattaja osaa ohjeistaa sinua paremmin!
- suunnitelmiasi eläimen pitoa ja hoitoa koskien, mm. millainen häkki ja muut olosuhteet. Jos hankit esim. kania, kasvattaja halunnee tietää, asuuko kani ulkona ympärivuotisesti/vain kesät/ei ollenkaan. Kerro asutatko eläimen yksin vai lajitoverin kanssa, tiedätkö marsun c-vitamiinista jne…
- oletko hankkimassa eläintä heti tällä punaisella minuutilla, vai oletko valmis jonottamaan juuri sitä Oikeaa
- oletko hankkimassa eläintä juuri kyseiseltä kasvattajalta, vai hankitko eläimen sieltä, mistä se nopeimmin/halvimmalla löytyy

Kerro millaista eläintä olet hankkimassa. Jos kysyt vain poikasia, eri lajeja kasvattava ei tiedä haluatko kania vai hiirtä. Ilmaise myös muut rajoitukset, eli onko sukupuolella, rodulla, värillä (ja silmien värillä…) tai iällä merkitystä. Oletko kiinnostunut lemmikistä, näyttelyistä (pet vai ulkomuoto?) vai jalostuseläimestä? MELKEIN kaikki eläimet käyvät lemmikiksi ja pet-luokkiin, mutta jalostukseen tai näyttelyihin käy vain tietyt tapaukset ja jos sellaisen eläimen haluat, kasvattajan tulee tietää asiasta, että hän valitsee sinulle oikean poikasen. Aina on olemassa myös eläimiä, jotka eivät sovi sylilemmikiksi, joten kerrothan minkä ikäisiä lapsia sinulla on, jos eläimen olisi tarkoitus olla myös heidän ystävänsä.

Erilaisia varaajia

Kun päätät lähestyä kasvattajaa bisnesmielessä, olisi kohteliasta ilmaista selkeästi, oletko todella ostoaikeissa (eli sinulla on jo lupa vanhemmilta jne…) vai kyseletkö asioista ihan vain silkasta mielenkiinnosta (eli suoritat "hintavakoilua" tms. tai haaveilet omasta lemmikistä joskus kymmenen vuoden sisällä…). Omat tarkoitusperäsi ovat toki viattomat ja mitäpä nyt yhdestä "harhautuksesta", mutta liikkeellä on muitakin kuin sinä, ja kasvattajasta alkaa tuntua hyvin turhauttavalta, kun tätä tulee vastaan jatkuvalla syötöllä.

Monesti tulee vastaan ihmisiä, jotka antavat kasvattajan ymmärtää, että kyselijä on ostamassa eläintä. Kasvattaja antaa pumpata itsestään kaikki mahdolliset hoito-ohjeet ja myös tietenkin "kilpailuttaa" häntä. Sitten kuitenkin lemmikki haetaan sieltä, mistä se heti mukaan saadaan eli eläinkaupasta. Kenen toimintaa ihmiset oikein tukevat, se on henkilökohtainen valinta. Tekosyyt eläimen "pelastamisesta" eläinkaupasta ovat yleisiä, vaikka kysymys onkin oikeasti omistajan kärsimättömyydestä. Hyvää ei haluta odottaa, vaan kaikki pitää saada heti. Se on tietenkin (tai siitä tulee) ostajan ja hänen "pelastamansa" lemmikin välinen ongelma ja sitten käännytään taas sen mukavan kasvattajan puoleen. Kasvattajien velvollisuus lienee toki opastaa kaikessa mahdollisessa, mutta kannattaa miettiä, että jos itse haluat tukea eläimiä hieman huonommin kohtelevia tahoja, ehkei kasvattaja asiantuntijana halua tehdä samoin.

Joskus törmää ihmisiin, jotka ovat liikkeellä sellaisella asenteella, kuin kasvattajan pitäisi olla jotenkin kiitollinen siitä, että häneltä ostetaan eläin. Ostaja käyttäytyy kuin mikäkin bisnesmies ja yrittää "kilpailuttaa" kasvattajia hintojen tms. perusteella, ja käyttäytyy kuin ostaisi eläimen myötätunnosta juuri ko. kasvattajalta. Haluan tähän lainata lauseen Tikkitakin marsulan kotisivuilta: "Otan vastaan vain sellaisia varauksia, joissa toiveena on saada marsu juuri minun marsulastani." Tämän pitäisi voida olla itsestäänselvyys jokaiselle eläinkasvattajalle, sillä toivoisin että jokainen voisi olla edes sen verran ylpeä omasta työstään ja sen tuloksista. Tärkeintä ei ole vain saada ylimääräiset elukat pois käsistä mahdollisimman pikaisesti, vaan etsiä niille hyvät kodit.

Jos ostaja uhkaa mennä sinne, mistä halvimmalla (tai nopeimmin) saadaan, niin kasvattaja todennäköisesti vain huokaa helpotuksesta, kun pääsi mokomasta kyselijästä eroon. Hintaa surkuttelevasta ostajasta ei voi olla varma, onko tämä valmis maksamaan myöskään eläimelle sen vaatimusten mukaiset häkit, ruoat, mahdolliset lääkkeet, yllättävät eläinlääkärikulut...

Monesti tulee vastaan tiedusteluja, joissa esim. kanin on oltava täydellisen kuvioinen, hyvä estehyppääjä, jalostus- ja näyttelytasoinen, täydellinen lemmikki, tiettyä sukupuolta ja tietenkin luovutusikäinen ja halpa. Joillain varaajilla on mahdottoman suuret vaatimukset eläimeltä, mutta itse eivät ole valmiita antamaan niille edes sen vertaa kärsivällisyyttään, että odottaisi sen syntyvän.

Jotkut ottaisivat eläimen vaikka väkisin alaikäisenä luvaten käsiruokintaa. Eläimen tärkeillä ensimmäisillä elinviikoilla ei liene tällaisille ihmisille mitään merkitystä. Eläin olisi saatava hakea juuri silloin, kun se omaan aikatauluun parhaiten sopii. Ihmisellä kuitenkin on vaikka kymmeniä vuosia aikaa hankkia se lemmikki. Lemmikillä sen sijaan on lajista riippuen vain muutama viikko aikaa olla emon kanssa ja siitäkin haluttaisiin riistää osa. Melkein yhtä hankalaa on, kun vielä syntymätön eläin "tilataan" luovutusikäiseksi tietylle ajankohdalle, esim. kesälomalle. Eläimet eivät ole koneita, eivätkä lisäänny sen mukaisesti.

Varaajat voivat olla myös eriarvoisia kasvattajan silmissä. Kaverit ja toiset kasvattajat saattavat mennä varausjonon ohi. Kyllähän jokaisen kasvattajan luulisi olevan mielissään, että joku muukin jatkaa hänen eläintensä sukua. Lemmikiksi käy periaatteessa mikä tahansa eläin, joten on vähän turha odottaa saavansa täydellisen kuvion omaavaa poikasta. Jalostukseen tai näyttelyihin taas tarvitaan juuri jokin tietty poikanen, jollaisia syntyy vain ani harvoin.

Tiedusteleminen ja peruminen

Poikasia voi ja kannattaa varata jo ennen syntymää/luovutusikää, mutta varaus pitää perua heti, jos mieli muuttuu, ettei poikasta pidetä varattuna turhaan! Se hidastaa ja vaikeuttaa täysin turhanpäiväisesti uutta varausta vastuuntuntoisempaan kotiin, kun eläintä pidetään varauksessa, vaikka ei aiotakaan ottaa sitä. Kasvattaja joutuu tällöin tietämättömänä sanomaan muille kyselijöille, että kaikki on varattu. Eläintä ei myöskään siten ole otettu näyttelyihin myyntiin, laitettu myynti-ilmoituksia jne. jolloin sen olisi ollut mahdollista saada uusi koti vielä ollessaan poikanen. Se on erittäin epäreilua myös eläintä kohtaan, koska joillekin on vaikea saada kotia enää varttuneempana!

Varauksen tekeminen on ostopäätös, joten varattua eläintä ei luvata kenellekään muulle, vaan kasvattaja pitää sitä odottamassa Sinua. Myös varatusta poikasesta voi jättää varauksen siltä varalta, että se sattuu peruuntua.

Etenkin naaraspuolisia poikasia ja suosittuja/harvinaisia muunnoksia kannattaa olla ajoissa kyselemässä, jo silloin kun näkee esim. kasvattajan kotisivuilla mielenkiintoisen yhdistelmän. Poikasen tiedustelu ennen sen syntymää ei tietenkään sido mihinkään. Varaukset tavallisesti lyödään lukkoon vasta aikaisintaan poikasen synnyttyä. Suosittelen seuraamaan itse aktiivisesti poikastilanteen kehitystä, vaikka kotisivuilta tai sähköpostitse ja ottamaan heti uudelleen yhteyttä poikasten syntymän jälkeen!

Nykypäivänä ei kannata jäädä odottamaan sitä, että kasvattaja muistaa itse palata asiaan, ellette ole hyviä tuttuja. Tiedustelusähköpostisi on saattanut hukkua jo muutamassa päivässä roskapostitulvaan ja mennä saapuneiden kansiossa niin kauas, ettei kasvattaja enää muista sitä. Lisäksi aktiivisuus tekee vaikutuksen kasvattajaan, mutta ei nyt toki riesaksi tarvitse ryhtyä. ;D Kasvattajat saavat sen verran paljon tiedusteluita ja niistä vain harva on enää kiinnostunut poikasten lopulta synnyttyä, että ajatukseen tottuu. Erotu heistä ja osoita olevasi vakavissasi!

Varauksen peruminen tarvittaessa on erittäin tärkeää ja hyvien tapojen mukaista, mutta harkitsethan siitäkin huolimatta aina huolella ennen sitovan varauksen tekemistä, oletko todella hankkimassa uuden perheenjäsenen vai haaveiletko vasta? Alaikäisellä pitää olla vanhempien lupa jo ennen varauksen tekemistä! Mieluusti lupa tulisi olla jo ennen kuin poikasista tiedustellaan ollenkaan väärinkäsitysten välttämiseksi.

Eläimiä voi toki kysellä sähköpostilla ja vieraskirjassa, mutta ainakin meillä sitova varaus tehdään AINA puhelimitse! Tuntemattomasta ihmisestä saa puhelimessa kattavamman kuvan, mutta tokikaan kaikki ujot myyjät eivät halua puheluita vaan neuvovat tiedustelemaan sähköpostilla. Jos kyselijä on alaikäinen, myös huoltajan tulisi soittaa kasvattajalle, että tämä voi varmistua järkevästä varauksesta. Joskus on käynyt niin, että kun olemme soittaneet kauan sitten varatun eläimen olevan nyt valmis haettavaksi ja puhelimessa onkin ollut äiti tai isä vastaamassa, he eivät olleetkaan tietoisia uuden lemmikin hankinnasta, saati asiasta mielissään.

Varausmaksu

Varausmaksu on kokoajan yleistyvä käytäntö myös kani- ja jyrsijäpuolella jatkuvien väärinkäytösten ja peruuttamatta jättämisten vuoksi. Varausmaksu tarkoittaa pientä osaa eläimen myyntihinnasta, joka maksetaan etukäteen kasvattajalle.

Esimerkkejä:
- Hamsteri 5€ (myyntihinta 15-20€)
- Kani/marsu 10-20€ (myyntihinta 35-60€)
- Vertailun vuoksi koiranpentu 100-200€ (myyntihinta 850-1000€)

Tavallisesti maksu maksetaan kasvattajan tilille, ja se noudattelee koiramaailman periaatteita. Tämän mukaan eläin on virallisesti varattu vasta sitten, kun varausmaksu on suoritettu. Maksettu varausmaksu sitoo kasvattajaa, tällaista eläintä ei saa luvata kenellekään muulle!

Varausmaksu on osa eläimen lopullista myyntihintaa eli jos kani maksaa 50e ja ostaja maksaa siitä etukäteen 10e, on kania haettaessa maksettavana vain 40e. Varausmaksua ei palauteta peruuntumisen sattuessa. Poikkeus on tietenkin, mikäli peruuntumisen syy johtuu kasvattajasta tai varattu poikanen kuolee tms.

Raha se on mikä ratkaisee. Pienikin varausmaksu saa ihmiset miettimään etukäteen, ovatko he todella ottamassa eläintä, vaikka harkintaa pitäisi käyttää joka tapauksessa! Siksi varausmaksua ei palauteta, kun varaaja muuttaa mielensä. Toinen syy tälle on peruuntumisesta aiheutuvat kulut kasvattajalle, esim. ruokintakustannukset luovutuksen ylimenevältä ajalta, uudet ilmoituskulut jne.

Varausmaksua ei yleensä varsinkaan pikkueläinten puolella peritä luotettaviksi osoittautuneilta tutuilta, joten ole sen arvoinen. Toki on olemassa tilanteita, jolloin varaus on ihan oikeasti pakko perua! Suurimmalla osalla peruutuksista ei kuitenkaan ole mitään "hyvää syytä", ihmiset vain varaavat ensin ja harkitsevat vasta myöhemmin. Niitä epäluotettavia varauksia harrastetaan melkeinpä huvin vuoksi ja niin paljon, että jonkinlainen kontrolli on ollut pakko ottaa. Onhan tämä ikävää rehellisiä ja vastuuntuntoisia varaajia kohtaan, mutta kasvattajia kohtaan on erityisen ikävää se, että eläimiä pidetään niin helposti varauksessa jopa kuukausitolkulla ja ei ilmoiteta, ettei olekaan enää ottamassa eläintä.

Varausmaksu myös selkiyttää molemmille osapuolille, onko eläin varattu vai ei. Joskus kun "varaaja" ei itsekään tiedä, onko varannut vai ei. Erään empivän kyselijän kanssa sovimme, että saatuaan sähköpostitse kuvat eläimestä, hän ottaa yhteyttä, mikäli haluaa varata kyseisen marsun. Hän kuitenkin jätti ottamatta sovitusti yhteyttä, joten eläintä ei pidetty varattuna. Mutta useiden kuukausien kuluttua hän soittikin ja tivasi "niin onko sulla vielä se varaamani eläin?" Hän myös syytti marsun myöhemmin reilusti varannutta ja ostanutta henkilöä eläimensä "viemisestä".

Kuljetuksesta

Jos asut kaukana, niin kannattaa kysyä, mikäli eläimen saisi jotenkin kuljetettua sinne päin. Vilkaise vaikka kasvattajan kotisivuilla tai yhdistysten (väärääkin lajia edustavien) tapahtumakalentereita, josko siellä olisi joku sopivalla suunnalla oleva näyttely. Kasvattajat myös auttavat toisiaan saaden eläimet kulkeutumaan lähinnä näyttelyiden avulla ostajilleen kätevästi. Valitettavasti eläimille ei kuitenkaan ole vielä kehitetty kotiinkuljetusta, eli kotiportaille on turha odottaa eläintä saavansa.
Tässäkin asiassa ostajalta toivottaisiin sen verran aktiivisuutta ja mielenkiintoa tulevaa eläintään kohtaan, ettei oleteta kasvattajan hoitavan yksin kaikkea! Kasvattajalistalta voi kuka tahansa hyvin etsiä, kuka asuisi lähellä itseä ja saattaisi olla menossa samaan näyttelyyn kuin kasvattaja, jolta eläin on tulossa.

Naapuripaikkakuntalaisten kannattaa miettiä, millaisen kuvan viitseliäisyydestään antaa kasvattajalle. Jos eläimen hakeminen naapuripaikkakunnalta "asti" on ongelma, niin entäs sitten jos lemmikkisi sattuu äkillisesti tarvitsemaan apua päivystävältä eläinlääkäriltä? Se ei välttämättä satu olemaan kotipaikkakuntasi eläinlääkäri. Pyynnöstä saattaa kasvattaja tietenkin lähteä tuomaan eläimen esim. bensa- tai muita matkustuskuluja vastaan vaikka kotiovelle?

Artikkelit

© Anemoneniitty.net, 3.10.2009 22:55 Validated by HTML Validator (based on Tidy)